Aada saapui taloon

Nyt on tässä huushollissa lennellyt pieniä vaaleanpunaisia sydämiä oikein yllin kyllin niin emännän kuin isännänkin suunnalta. Perjantaina saatiin siis pieni Tirriäinen taloon eli Aada. Olen vain kutsunut sitä niin kauan Tirriksi että vielä on opettelua viralliseen lempinimeen mutta kyllä se alkaa muodostua. Hiljaa hyvä tulee! Tyttelön oikea nimi on siis Paw's Mystery Adele Nut joka siis sointuu hyvin jatkoksi Pyryn nimestä Midana Nut.

Sain "kunnian" avustaa nimien keksimisessä ja tiesin Pirjon haluavan ainakin tytölle Nut päätteen, Pyryn mukaan. Siinäpä vasta pulma, mitä ihmettä keksin pojille toiseksi nimeksi joka sointuisi Nut:iin JA ainakin alkaisi N kirjaimella. Ilmainensanakirja on ystävä tälläiselle puupääaivolle joka osaa juuri ja juuri esitellä (nimensä) englanniksi. Kävi ilmi että Pähkinä on myös Nux englanniksi jotenka tyttö sai Nut päätteen ja pojat Nux. Sitten alkoikin ensimmäisen nimen mietintä ja sekin pitäisi alkaa kaikilla samalla kirjaimella. Ööööööö. Jostain keksin haltianimet ja löysin kivan sivuston josta löytyikin sopivat nimet kaikille. Adele (jalo) ja pojille Adrien (tumma), Alfie (viisas) ja Aurelius (suosikki). Nimien keksintä oli kivaa etenkin kun ne miellyttivät molempia osapuolia.

Pennun kanssa on lähtenyt todella hyvin käyntiin, ruoka maistuu ja kaikki kolme muuta ovat ottaneet pikkuisen hyvin vastaan taloon. Aada pääsee pian äitinsä kanssa takaisin yhteen koska pojista yksi on jo mennyt, tänään tullaan suklaapoikaa katsomaan ja pk poitsusta on ollut paljon kyselyjä. Hienoa hienoa! Ainoa on vain että Tuiskuduisku lähtee sitten kotiin, viisi koiraa on kuitenkin pitkällä tähtäimellä tähän huusholliin tällähetkellä ehkä liikaa mutta kyllä ikävä tulee! Säde ja Tuisku viihdyttävät toisiaan välillä hurjankin rajuilla leikeillä ja meno on päätä huimaavaa, pienten koirien alta on parempi pysyä pois tai jää jyrän alle. Ja kyllä niille saa nauraa!

Pakkaset ovat olleet todella kovat myös täällä Lohjalla, koirien kanssa piipahdetaan vain nopeasti takapihalla haistelemassa ulkoilmaa, kylmä iskee heti ja kovasti odotetaan jo lämpimiä ilmoja. Aada meinasi ekaa kertaa ulkona piipahtaessaan että tämä on hurjan hirveää ja huusi kuin syötävä. Pienet hoksottimet taisivat laukata kuitenkin lujaa ja neiti tajusi että hän pääsee nopeasti sisälle. Sen jälkeen ollaan vain hiljaa vikisty jos ennättää tassuihin tulla kylmä. Pidämme kuitenkin pihalla olo reissut hyvin hyvin lyhyinä jotta fiilis ei jää pahaksi ja ulkona olosta ei muodostu ikävää kuvaa.
Tuiskulla ja Säteellä alkaa energiaa olla liiaksikin mutta Sara ottaa tämän ihan loman kannalta, vilukissa pitää kantaa ulos ja pissillä käydään turbovauhtia jotta päästään äkkiä takaisin sisälle nukkumaan. Ja jos lähdemme jonnekkin ei tyttö takuulla liiku senttiäkään, on tossut tai ei. Sara on selkeästi plussakelien koira!

Mitäs muuta, ei kai ihmeitä. Olin eilen Lohjan pentunäyttelyissä esittämässä Lumian (äidin toisen haukun) ja hyvin meni, tuli jo kauhea ikävä kehiin, voikun huhtikuu koittaisi nopeasti ja päästäisiin Lahteen omien kanssa, Toukokuu onkin sitten jo kiireistä aikaa. Voisi toki muutamissa mätsäreissä käydä Säteen ja Pyryn kanssa muistelemassa hommaa näin mammaloman jälkeen. Ja sille Booriksellekin pitää rutiinia hankkia juurikin mätsäreistä. Mutta nyt pennun päiväruoka ja itsellekin apetta ennen töitä.