sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Ahmatit

Minulla on erittäin ahneita koiria mutta onneksi meillä ei ainutkaan puntaroi paino-ongelmien kanssa. Sopivassa lihassa elellään kaikkien kanssa, Sara saisi jälleen kerran hankkia hieman leveämmän vyötärön mutta luuranko sekään ei ole.
Naureskelin tässä yksi kerta juuri Pirjolle että miten kummassa kerään omistukseeni eläimiä jotka on hankala lihottaa. Hopin kanssa oli ikuinen mietintämyssy mikä on sopiva ruokinta ja varmaankin viimeinen puoli vuotta meni vasta täysin onnistuneella tasapainolla, ei kerätty liikaa energiaa ja massa pysyi. Sara ja Säde ovat kanssa samanlaisia, ruokaa saa ympätä eteen enemmän kuin laki sallii ja silti linjat pysyvät hyvin timmeinä, toisinkuin emäntä joka paisuu kuin pullataikina. Noh, ehkä siis elämme sopivassa balanssissa kun emännällä on "suloinen" pömppis ja eläimet sitten ovat totisesti mallin mitoissa.

Jokainen minulla ollut koira on myös hirmuisen taitava valikoimaan ruokansa. Vaikka kuina yritän ympätä herkkujen sekaan nappuloita tai riisiä niin nappulat/riisi tippuu tehokkaasti suusta pois ja lautaselta katoaa liha. Jälleen tänään todistettiin tätä kun ostin koirille possun suikalelihaa, sekoitin joukkoon nappuloita ja kas kummaa, lattialla ja kumpin pohjalla on kaikki nappulat ja missä suikaleet ovat. Ovat nyt illan mittaan sitten käyneet maiskuttelemassa nappuloita joista siis meillä ruokinta pääosin koostuu, herkutellaan kuitenkin säännöllisesti! Jos emäntä ja isäntä syö kilokaupalla herkkuja niin pitäähän eläintenkin saada vai mitä?

En ole kantanut tosiaan nyt kameraa mukanani kun olen harvakseltaan käynyt Sädettä katsomassa. Enkä ole saanut myöskään julkaistua missään kuvia pennuista joissa niillä on simmut auki, tosin kuvat eivät kauhean mainittavan onnistuneita ole. Lisään ne nyt viimein ja jos nyt vain muistaisin haperoisen pääni kanssa napata uuden pokkarin mukaan Pirjolle kun huomenna mennään Jimin kanssa käymään voisin toki muutaman muiston lapsukaisista ottaa. Toivotaan että aikataulut pitää ja ehditään käymään, Jimikään ei pentuja meinaan ole nähnyt.
Pötkylät noin kahden viikon iässä

Tyttö nro1 (jos oikein muistan)

Poju oli kaikkein rauhallisin kuvattava
Tyttö nro2 eli minun suosikki
Se on niin suloinen pörriäinen <3

Tuisku on välillä hieman erikoinen....

Sara topattuna tonttuna matkalla Kiskoon viemään joulutervehdystä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti