Turussa oli mukana Sara, Nami, Aada, Pyry ja äitini koira Laya joka sai hienosti EHn niinkuin myös Nami! Äitini kovasti haluaisi sysätä aina esittämisen jonkun muun harteille, mutta Laya yksinkertaisesti esiintyy mammani kanssa parhaiten ja onneksi hän sen aina suostuu ymmärtämään ja itse näyttää tyttelin - omasta mielestäni Layan suoritys paranee kerta kerralta. Jännitin Aadan esittämistä varmaan enemmän kuin kenenkään muun esittämistä koskaan ikinä! Oli hurjan hurjaa, mutta Aatuli halusi himmailla liikkeessään kovasti, kokonaisuudessaan kivan arvostelu kuitenkin. Pyry pääsi taas vakitilalleen ERI2 ilman SA mutta eipä hävitty huonolle, hataran muistini mukaan avoimen luokan voittaja sai Sertin ja oli jopa VSP. Sara oli niin hieno neito, niinkuin aina mutta tuomari antoi EHta aika jyrkällä kädellä, nooh. ERI meidän pikku Saranalle ja mitä vielä, luokkavoitto ja SA. Olin ihan JIPIIJIPII! Oikeastaan välittömästi tämä naantalinauronko koirineen pyydettiin takaisin kehään ja todettiin että narttu saa sertin niinhän. Olin ihan pois kärryiltä ja mutisin vain jotain suuntaan "joo". Pienen pieni Sara oli Turussa ainoa lyhytkarvainen chihunarttu joka sai SAn joka poiki meille sitten loogisesti PN1 ja Sertin! Olin taas kipittämässä kehästä pois niin johan minulle kailotettiin "älä mene mihinkään, ROP-kehä vielä" johon minä silmät suurina "Vien vain tämän pois" eli Sertiruusukkeen. Sara oli VSP kun ROP tittelin nappasi FI&LV&EE<&BALT MVA EEV-11 Rosalago MM's Ronaldinho eli huonolle ei todella hävitty. Ehkä elämäni ikimuistoisin päivä ja vielä en ole uskaltanut siskoltani kysyä nähtäväksi videomateriaaleja, hän siis kuvasi suoritukset - ilmeideni vaihtelut on varmasti näkemisen arvoisia mutta eikai sitä nyt ensimmäisellä voittokerralla olla ihan mukana menossa.
Voittotyttönen <3 |
Viime viikonloppuna Vantaalla oltiin Saran, Aadan ja Pyryn kanssa. Prinsessamme Sara sanoi hyi kuinka korkea hieman aamukasteinen ruoho onkaan ällöttävää ja se nosteli pieniä etukoipiaan lähelle korvia ja takasiaan yli pyllyn. Saran pieni koko näkyy selkeästi juuri ruohokentällä, se ei siedä yhtään korkeaa ruohoa ja liikkeistä tulee - no aika kammottavan hupaisaa katsottavaa. EH tuli, tuomarin mukaan neidillä oli myös mulkosilmät mutta toisaalta, kukaan avoimen luokan nartuista ei saanut EHta kummepaa. Aada on löytänyt liikkeisiinsä jo hieman vauhtia ja se esiintyi hienosti Ninnin kanssa, hävisi samalle pennulle kuin viimeksi mutta ansaitsi tälläkertaa itselleen KPn! Pyrystä tuomari tykkäsi kovasti, hölpötteli sille omiaan ja palkitsi neitokaisen ERI AVK2 SA ja vieläpä PN4! Hienoa, nyt kolmet näyttelyt on mennyt oikein oikein hyvin, tehdään kaudelle hieno lopetus jos siis sama rata jatkuu sillä vähiin käy meidän näyttelyt. Ensi viikonloppuna on Porvoo, sitten on vielä chihujen erkkari johon lähdetään vain pitkäkarvaisten voimin kun kerran näyttely on jaettu kahdelle päivälle. Sen lisäksi muutamat pentunäyttelyt, mahdollisesti jos Duudson/Brenda pärjää marraskuulle viimeiset, muuten lokakuulle.
Miksi näin ja miksemme tule Voittajanäyttelyyn yms. Ihan sen vuoksi että kasvatan mahassani tulevaa junior handleria ja vaikka laskettu on vasta 3.tammikuuta voi diabetekseni takia hän voi syntyä maailmaan hyvinkin hyvissä ajoin. Ja kuka edes tietää millainen olo minulla on kuukautta ennen virallista laskettua? En siis viitsi ottaa riskiä - olen jo nyt joutunut sairaslomalle selän vuoksi...
Sara ja kukkaseppele heinäkuussa 2011 |
Muuten elämä täällä meillä on hyvin normaalia, koirat ovat pihalla päivisin ja välillä käydään tallin mailla hieman riehumassa. Viikonloppuisin käydään näyttelyissä ja minun on ihan pakko kiittää Ninniä hurjasti avusta, ilman häntä en selviäisi reissuista!
Sara katsoo pokaaleitaan yhtä ihmeissään kuin minä - miten nuo meille päätyi! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti